Toivoin jossain syvällä pieness mielessäni että yksi(?) pieni kirjoitus vapauttaa minut raivon ikeestä ja päästää iloiset pienet asiat vapaaksi ajatusteni pyörremyrskystä… Paskat… Joku oli taas hieman yliluuloinen itsensä ja maailman suhteen…
Äänet. Varsinki kovat äänet. Kiljahdukset ja paukkeet. Nämä varsin harmittomat lähes kaikkiin lapsiperheisiin kuuluvat sponttaanit äänet ajavat minut nollasta raivoon nopeammin kuin Räkä ehtii vaihtaa ykköseltä kakkoselle.
Tiedostan oman vikani. olen aivan liian herkkä melulle mutta asiaa kun ei korjata tuosta vaan. Jotta nukkuisin yöni käytän tulppia ja tämä taas, asiantuntijoiden mukaan, herkistää melulle. Oravanpyörä joka vielä kitisee. Great.
Olen jopa yrittänyt altistaa itseäni melulle jotta kestäisin sitä paremmin. Jepjep.
Olen yrittänyt purra hammasta kiukun lähestyessä mutta apua on vain harvoin. Minkäs teen.
Nyt siihen aikuisen oravanpyörään 8 tunniksi. Joku päivä vielä keksin mikä miestä vaivaa…
